Torstaina tuomioistuin Ankarassa määräsi pääoppositiopuolue CHP:n johtajan Özgür Özelin siirtymään sivuun puolueensa johdosta. Tasavaltalainen kansanpuolue CHP kutsui päätöstä vallankaappausyritykseksi.

Tuhannet kannattajat kokoontuivat puolueen päämajan edustalle pääkaupungissa Ankarassa myöhään torstai-iltana. Özel sanoi heille televisioidussa puheessaan, että hän jatkaa ja taistelee päätöstä vastaan oikeusteitse ja kaikin keinoin.

Özel vietti perjantain vastaisen yön puolueen päämajassa.

Turkin muut tunnetuimmat oppositiopuolueet ilmoittivat tuoreeltaan asettuvansa Özelin tueksi. Tukensa ilmaisivat niin uskonnollinen Saadet, kurdimielinen DEM-puolue kuin vasemmistopuolueet.

CHP voitti paikallisvaalit keväällä 2024 juuri Özelin johdolla. Vaalitappio oli karvas Erdoganille sekä maata yli kaksi vuosikymmentä hallinneelle AK-puolueelle.

OIKEUDEN MUKAAN Özel olisi päässyt CHP:n johtoon vilpillisesti ja lahjomalla. Siksi se sanoi kumoavansa vuoden 2023 puoluekokouksen päätökset, jossa Özel valittiin. Samalla kumottiin kaikki muutkin puoluekokouksien päätökset kolmen vuoden ajalta.

Tilalle CHP:n johtoon nousisi oikeuden päätöksellä presidentinvaalit hävinnyt entinen puheenjohtaja, 77-vuotias Kemal Kilicdaroglu. Hän on arvostellut Özelin johtamista sekä linjauksia ja ilmaisi olevansa valmis tehtävään puolueen hyväksi.

Kilicdaroglu hävisi viime presidentinvaalit Erdoganille. Hänestä on sittemmin tullut mielipiteitä jakava henkilö sekä oman puolueensa että opposition äänestäjien keskuudessa.

Özel sanoi X-viestissään Erdoganiin viitaten, että puolue kieltäytyy olemasta ”hänen majesteettinsa oppositio”.

Özelistä tuli Turkin opposition kasvot sen jälkeen, kun suosittu Istanbulin pormestari ja CHP:n aiempi presidenttiehdokas Ekrem Imamoglu vangittiin muun muassa korruptiosyytteiden varjolla. Imamoglu on ollut vankilassa jo yli vuoden.

KANSANPUOLUE CHP on Turkin vanhin puolue, ja sen perusti maan perustaja ja kansallissankari Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1923.

CHP:n varapuheenjohtaja arvioi STT:lle lokakuussa, että Özel olisi joutunut tähtäimeen siksi, koska hän energisoi puolueen, vei sen ”salongeista kaduille” ja on onnistunut kääntämään puolelleen myös konservatiiviäänestäjiä.

Turkin oikeuslaitosta on pitkään arvosteltu hallinnon lyömäaseeksi oppositiota ja toisinajattelijoita vastaan. Turkki on myös toistuvasti jättänyt huomiotta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset.